Askanmäen kotiseututalo
Kauniin Kaijan kotitalona tunnettu Keskitalo on rakennettu vuonna 1874,
mutta Askanmäen asutus juontaa 1500-luvulle saakka. Askanmäki on tullut
kuuluisaksi kauniiksi Kaijaksi kutsutusta emännästään, joka 1700-luvulla
ryöstettiin tai lähti vapaaehtoisesti komean kauppavenäläisen mukaan
Venäjälle.
Askanmäessä on esitetty mm. Raija Orasen käsikirjoittamaa laulunäytelmää
Kauniin Kaijan Balladi - Pala Purppuraa ja useita muita tunnettuja
kesäteatterikappaleita sekä lastenteatteria vuodesta 1984. Talon esittely
sekä majoitus- ja ruokapalveluja tilauksesta.
Aska on valittu Vuoden valtakunnalliseksi kyläksi 1999, lisätietoja Askan
Ahertajat, puh. 040 866 7817.
Hepoköngäs
Suomen korkein luonnonvarainen vesiputous 24 m, lisätietoja puh. (08) 615 54555 ja www.luontoon.fi/hepokongas

Huosiusniemen hautausmaa
Puolangan kirkonkylässä.
Kempasvaara
Joukokylän Kempasvaaran maisema-alue on hyvin edustava esimerkki kainuulaisesta vaara-asutusmaisemasta. Vaaralla, jolta on näkymät viiden kunnan alueelle, sijaitsee näköalatorni, lisätietoja Joukokylän kyläyhdistys puh. (08) 753 204.
Kiiskilän pappila
Jo Lönnrot yöpyi vuonna 1827 rakennetussa pappilassa, toimii nykyisin Puolangan seurakunnan leirikeskuksena, lisätietoja puh. (08) 751 288.
Latvan kylähautausmaa
Kotilankylällä Paljakkavaaran juurella sijaitseva hautausmaa syntyi tarpeesta saada vainajat nopeasti maan poveen, tarvitsematta kuljettaa heitä kymmenien kilometrien päässä sijaitseviin kirkkomaihin. Sitä milloin ensimmäiset vainajat on haudattu Latvan hautausmaahan ei tiedetä, lisätietoja Puolangan seurakunta puh. (08) 751 288.
Luontopolku
Paljakassa sijaitseva luontopolku, jolla on tietoa alueen luonnosta, puista ja kasvillisuudesta. Polun pituus on 780 metriä. Lisätietoja Reijo Seppänen puh. (08) 755 213 tai 040 741 5862, Seppo Pohjola puh. (08) 531 2230 tai 0400 285 108.
Lylykylän saarihautausmaa
Saarihautausmaa on ollut käytössä jo 1600-luvulla ja se on Puolangan seurakunnan vanhimpia kylähautausmaita. Saareen pääsee kesäisin veneellä, jota voi lainata seurakunnalta, puh. (08) 751 288.
Metsäntutkimuslaitoksen Paljakan ympäristönäytepankki
Ympäristön tutkimusnäytteitä säilytetään Paljakan ympäristönäytepankissa. Lisäksi näytepankissa säilytetään vuosikymmenien aikana mm. eri puolilta maata kerätyt karikenäytteet, jotka ovat arvokasta tutkimusaineistoa nykypäivän tieteelle. Näytepankki on yleisölle avoin. Lisätietoja puh. (08) 755 135.
Pirunkirkko
Pirunkirkon aarnialue sijaitsee Paljakan luonnonpuiston lounaispuolella. Pirunkirkko on kallioinen ja osin jyrkänteinen rotko, jonka pohjalla virtaa Louhenjoki. Pysäköintialueelta johtaa Pirunkirkolle 600 metriä pitkä polku, lisätietoja puh. (08) 615 54555 tai (08) 755 120.

Puolangan kirkko
Olavi Sortan suunnittelema vuonna 1954 rakennettu kolmilaivainen pitkäkirkko, lisätietoja puh. (08) 751 288.
Puolangan museo
Sisältää naisten ja miesten töihin liittyvää maa- ja kotitalousesineistöä sekä työkaluja, lisätietoja puh. (08) 615 54555.

Sankarihautausmaa
Puolangan kirkon vieressä.
Suolijärven saarihautausmaa
Noin 45 kilometriä Puolangan kirkonkylältä Taivalkoskelle päin sijaitseva Suolijärven saarihautausmaa on ollut käytössä 1749-1881. Hautausmaalla on Jouko Heikkisen vuonna 1969 suunnittelema muistomerkki. Suolijärvellä on uudempi 1800-luvun loppupuolella käyttöön otettu hautausmaa. Venematka saarelle on noin kolme kilometriä Suolijärven yleiseltä rannalta, missä on veneitä vuokrattavana, lisätietoja Suolijärven kyläyhdistys puh. (08) 753 739.
Tiaisen torppa
1880-luvun alusta oleva kruununtorppa, joka on entisöity alkuperäisasuunsa. Tila toimii porttina Olvassuon kansallispuistoon, lisätietoja puh. (08) 615 54555.
Vartiopirtti
Vuonna 1932 käyttöön vihitty entinen suojeluskunnan talo Väyrylän kylällä, entisöity, lisätietoja Väyrylän kyläyhdistys puh. 0400 178 263.
Voikivi
Vanhojen polkujen risteyspaikka, jossa pappien kerrotaan vuosisatojen ajan perineen verosaataviaan, opastettu polku (n. 2 km) johtaa Väyrylän koululta, lisätietoja Väyrylän kyläyhdistys puh. 0400 178 263.
Voipuan hautausmaa
Törmänmäessä.
| Latutilanne | 73/100 km |
| Rinteet | 7/17 kpl |
| Hissit |
3/7 kpl |
| Kelkkareitit | 500/500 km |
| Päivitetty |
1.02.2012 |

Useita vuosia hiljaiseloa viettänyt Hotelli Paljakka avaa ovensa jälleen yleisölle. Ensimmäiset majoittujat saapuvat loppiaista edeltävänä iltana ja ravintolaa myöten toiminta alkaa loppiaisena 6.1. aamukahdeksalta. Ensimmäinen päivä huipentuu loppiaistansseihin, kun Duo Pohjolan Yö tahdittaa menoa tanssilattialla. Orkesteritanssit on määrä kuulua jatkossa viikonloppuisin Hotelli Paljakan vakio-ohjelmistoon.

Laskettelukauden aloitus on antanut tänä vuonna odottaa tavallista pidempään. Pitkään lämpimänä jatkunut syksy ja alkutalven leudot kelit ovat aiheuttaneet sen, että rinteiden lumetus on vasta alussa.
- Mikään poikkeuksellinen tilanne ei kuitankaan ole, muistelee toimitusjohtaja Juha Haanela Hiihtokeskus Paljakasta.