Mustakumpu

Metlan (Metsäntutkimuslaitos) tutkimusalue eli Mustakumpu
Paljakan luonnonpuiston eteläpuolella sijaitsee Mustakummun alue, joka oli pitkään METLAn tutkimusalueena. Osa metsistä on luonnonpuiston tapaan aivan koskemattomia ja koko aluetta leimaa rehevyys ja hyväkasvuisuus. Myös suot ovat reheviä ja niillä on mielenkiintoista lajistoa. Pienvedet, kuten purot ja lähteet lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja maiseman vaihtelevuutta.

METLA on rakentanut tutkimusalueelle joitakin lyhyitä esittelypolkuja, jotka on viitoitettu alueella kulkevalta rengasmaiselta metsäautotieltä, jonka varresta kaikki esittelykohteet ovat kätevästi saavutettavissa.

Luontopolku
METLAn ympäristönäytepankin lähellä, tien toisella puolella kulkee vajaan kilometrin mittainen luontopolku, joka esittelee suo- ja puroluontoa. Sen varrella on 10 opastaulua.
Polku tulee ensin Lakisuolle, joka on alueelle tyypillinen lakialueen rinnesuo. Suo on tutkimuksissa todettu noin 3000 vuotta vanhaksi.
Polku kulkee myös hämärässä puronvarsikorvessa, jossa puiden oksilla kasvaa puhtaan ilman merkkinä rihmamaisia naavoja ja luppoja. Puro on Lienanpuro. Sen vesi on hapekasta lähdevettä, hyvin puhdasta ja aina viileää.

Kotkansiipilehto

Rengastien itäosassa kulkee tien poikki laakeapohjainen purolaakso, johon yläpuolella olevat lähteiset purot tuovat runsaasti ravinteita. Puron varressa kasvaa laajalti komeaa kotkansiipeä, Suomen korkeimmaksi kasvavaa saniaista. Maaston tasaisuuden vuoksi alueella on paljon lehtomultaa ja siellä kasvaa myös paljon muita mielenkiintoisia ja Kainuussa harvinaisia kasveja.

Kaskialueet

Tutkimusalueella sijaitsevia kaskia ei ole hoidettu tai hakattu kaskeamisen jälkeen, joten palon jälkeinen puuston luontainen kehitys on selvästi nähtävissä. Eräässä Mustakummun alueella olevassa kaskessa on vielä alkuperäinen omistajan merkkipuukin jäljellä. Yhdelle vanhoista kaskista vie viitoitettu polku tieltä hiukan kotkansiipilehdon eteläpuolella.

Ruunapuron kuusikko

Alueella virtaavan happipitoisen lähdeveden ja ravinteisuuden vuoksi korpikuusikko on kasvillisuudeltaan monipuolinen. Alueen vanhimmat kuuset ovat 350 -vuotiaita, pisin kuusi on noin 30 metriä korkea ja paksuimman kuusen rinnankorkeusläpimitta on 80 cm. Vanhassa kuusikossa on myös paljon kaatuneita ja pystyyn kuolleita puita, joissa elää paljon erilaisia lahottajia. Silmin sen voi nähdä kääpien runsautena. Alueella on pitkostettu polku, jonne on viitta rengastien lounaisnurkassa.

Helvetinkuoppa
Helvetinkuoppa, jota on mainittu myös nimillä Pahakolu ja Helvetinkumpu, on irtokivilohkareinen rotko, yksi alueen mahtavimmista nähtävyyksistä ja ehdottomasti tutustumisen arvoinen käyntikohde. Köngäskierros ja Paljakanpolku kulkevat Helvetinkuopan kautta.

Puulajipuisto

Metlan Paljakan puulajipuisto kuuluu kuuden tutkimuksen tarkoituksiin perustetun puulajipuiston joukkoon. Paljakan puulajipuiston puulajivalikoima ei ole laaja. Puulajipuistossa kasvatettavia puulajeja ovat mänty, kontortamänty, kuusi, siperianlehtikuusi, hieskoivu ja rauduskoivu.

Näköalapaikka

Ympyrätien varteen on tehty näköalapaikka raivaamalla tienvarren puustoa. Näköalapaikalta on laaja näköala länteen Latvan kylän suuntaan.

Ympäristönäytepankki

Alueella kulkevan rengastien varressa, sen luoteiskulmassa on METLAN ympäristönäytepankki, jossa on mm pitkän ajan kuluessa kerättyjä näytteitä, joiden avulla on tutkittu ympäristön raskasmetallipitoisuuksia.
Näytepankin aulassa esitellään valokuvien ja tietotaulujen avulla Metlan, Muhoksen toimintayksikön, näytepankin sekä Paljakan tutkimusalueen toimintaa. Esillä on myös valikoima alueella esiintyviä puun lahottajia, joissa on useita kääpäharvinaisuuksia. Näyttely on avoinna yleisölle virka-aikana.